Nilkan nyrjähdys on lähes kaikille tuttu vamma. Siinä niveltä ympäröivät nivelsiteet venyvät tai repeytyvät osittain. Lisäksi nilkan ulkopuolella kulkevien lihasten, lyhyt ja pitkä pohjeluulihas eli peroneus-lihasten jänteet saattavat venähtää.
Puolet nilkan nyrjähdyksistä tapahtuu urheillessa. Mitä kovemmasta vauhdista ja liikevoimasta on kyse, sitä pahemmat ovat yleensä vammatkin. Arkielämässä nyrjähdykset tapahtuvat tavallisimmin kävellessä, kiven tai juuren päälle astuessa tai liukastuessa. Yleisimmin nilkka vääntyy ulkosyrjälle. Nilkan kuntoutuksessa auttaa oikein valittu nilkkatuki.
Lievä vai vaikea nilkan nyrjähdys?
Lievässä nyrjähdyksessä ilmenee arkuutta ja turvotusta nilkan ulko- tai sisäsyrjällä. Vaikeassa nyrjähdyksessä kipu on voimakasta, nilkassa on näkyvää turvotusta ja sisäinen verenvuoto (mustelma) on mahdollinen. Liikkuminen on vaikeaa tai ei onnistu kivun takia. Lisäksi nilkka tuntuu jäykältä. Jos kipu ja turvotus on voimakasta, kannattaa hakeutua lääkäriin oikean diagnoosin saamiseksi. Vammaa voidaan tutkia röntgen-, magneetti- tai kaikukuvauksella.
Miksi kuntoutus on tärkeää?
Nilkan nyrjähdys on aluksi kivulias, mutta kipu lievittyy ja poistuu yleensä melko nopeasti (1-2 viikkoa). Ehkä siksi nilkan nyrjähdyksen hyvä hoito ja kuntoutus jää usein tekemättä ja nyrjähdykset pääsevät uusiutumaan. On muistettava, että nivelsiteiden paraneminen vie 4-8 viikkoa aikaa vamman asteesta riippuen. Lisäksi nyrjähdyksen seurauksena nilkan asento- ja liiketunto, tasapaino sekä lihasten yhteistoiminta heikentyvät. Nämä asiat on otettava huomioon hoitoa ja kuntoutusta suunnitellessa.
Nilkan nyrjähdyksen hoito ja kuntoutus – turvotus pois tukisiteen tai -sukan avulla
Nilkan nyrjähdyksen ensihoito on raajan kohoasento ja kylmähoito. Kylmäpakkaus tai jääpussi sidotaan nilkan ympärille. Kylmän avulla sisäistä verenvuotoa pystytään vähentämään ja näin turvotus vähenee. Turvotusta kannattaa ennaltaehkäistä kylmähoitojen välisenäkin aikana polvimittaisella tukisukalla tai elastisella tukisiteellä. Tukiside kannattaa kiristää tasaisesti puristaen päkiältä säären keski- tai yläosaan.
Ensimmäisen 2-3 päivän aikana painoa ei saa antaa jalalle. Kävelyn apuna kannattaa käyttää kyynärsauvoja. Nilkan ojennus–koukistusharjoitetta polvi suorana kannattaa tehdä useita kertoja päivässä raajan verenkierron parantamiseksi.
Aktiivinen kuntoutus aloitetaan noin kolmen päivän päästä
Aktiivinen kuntoutus ja liikkuminen kannattaa aloittaa kolmen päivän kuluttua vamman syntymisestä. Liikkuminen (kävely) pitää tehdä kivun sallimissa rajoissa, nilkkatukea tai tukisidettä käyttäen. Alkuvaiheessa nilkkatueksi suositellaan tukevaa nilkkatukea, joka mahdollistaa kivuttomamman liikkumisen ilman ontumista. Lisäksi painoa pitää varata kyynärsauvoille niin paljon, että kävelyaskeleen pystyy tekemään kivuttomasti ja mahdollisimman normaalisti kannalta päkiälle rullaten. Nilkkatukea tai tukisidettä kannattaa käyttää vamman asteesta riippuen vähintään 4-8 viikkoa. Tukea voi ja kannattaakin keventää kuntoutuksen edetessä. Akuuttiivaiheen jälkeen suosittelemme elastista nilkkatukea.
Repeämissä tarvitaan asentoa tukeva nilkkatuki
Täydellisissä tai kohtalaisissa (taso 2 tai 3) nilkan nivelsiteen repeämissä kannattaa valita nilkan asentoa tukeva nilkkatuki, esimerkiksi McDavid 199 (kuva 2) tai ASO EVO Quatro. Ne tukevat, vähentävät kipua ja turvotusta ja ne on helppo kiristää sopivalle tiukkuudelle. Lievemmissä nyrjähdyksissä (taso 1-2) voit valita kevyemmänkin mallin, jos se tuntuu miellyttävämmältä ratkaisulta. Kevyetkin mallit toimivat erinomaisesti ja verkkokauppavalikoimastamme esimerkiksi McDavid 433 (kuva 3) tai Malleolastik sopivat tähän tarkoitukseen. Tutkimukset osoittavat, että kevyilläkin nilkkatuilla kuntoutuminen on nopeampaa, kivuttomampaa ja uusia vammoja selvästi ennaltaehkäisevää verrattuna nilkkatuettomaan ryhmään.
Kipsin tai walkerin tarve
Mikäli nyrjähdys on suuri energinen, nivelsiderepeämiä on useita, mukana on säären ja pohkeen välisen syndesmoosin repeämää tai nilkan stabiili murtuma, lääkäri määrää kipsin tai walkerin. Hyvä nykyaikainen, aktiivisempi vaihtoehto kipsille on walker-ortoosi, jonka avulla nilkka saadaan tuettua vähintään kipsin veroisesti. Walkerin hyötyjä ovat mm. helppo säädeltävyys mm. turvotus huomioiden, hygieniahelppous, aktiivisen kuntoutuksen ja aikaisen kävelyharjoittelun mahdollistuminen.
Muista vahvistavat harjoitteet
Nilkan lihaksia ja nivelsiteitä vahvistavat harjoitteet kannattaa aloittaa kolme päivää vammasta. Kuntoutusohjeissa parhaiten auttaa fysioterapeutti. Erinomaisia kuntoutusohjeita voit katsoa esimerkiksi Terveyskirjasto.fi artikkelista: Nilkkaa kuntouttava harjoittelu. Näin vamman yhteydessä heikentyneet nilkan asento- ja liiketunto, tasapaino sekä lihasten voima ja yhteistoiminta saadaan normalisoitua mahdollisimman lähelle vammaa edeltävää tasoa tai jopa paremmalle.
Nilkan nyrjähdyksen paraneminen voi kestää useita viikkoja, jopa puoli vuotta. Mikäli nilkan nyrjähdyksen paraneminen pitkittyy 1-2kk:sta, kannattaa hakeutua uudelleen lääkäriin selvittämään kivun tarkempaa syytä.
Lähteenä käytetty Duodecim, Terveyskirjasto.fi artikkeleja
Nilkkatuki auttaa nilkan nyrjähdyksen hoidossa ja uuden vamman ennaltaehkäisyssä
Nilkan nyrjähdyksen nopeaan kuntoutukseen saa apua nilkkatuista. Nilkkatuet voidaan jakaa kahteen ryhmään: vahvoihin asentoa ylläpitäviin tukiin ja elastisiin kuntouttaviin ja ennaltaehkäiseviin tukiin. Vahvoja nilkkatukia käytetään akuuttien nilkan nyrjähdysten jälkeen. 4-8 viikon päästä vammasta pyritään siirtymään kevyempiin elastisiin malleihin. Elastiset nilkkatuet parantavat asentotuntoa, lievittävät tutkitusti kipua, vähentävät turvotusta ja mahdollistavat liikunnan lisäämisen. Ne myös ennaltaehkäisevät uusia vammoja. Koko tähän hoitopolkuun akuuttivamman tukevasta tuennasta kevyeen elastiseen tukivaiheeseen on suunniteltu Malleodyn S3.
Tämän artikkelin kirjoitti Turun Tukikohdan fysioterapeutti Markus Lindeqvist. Jos haluat jatkossakin kuulla mitä Markuksella on sanottavaa, lisää hänet kontakteihisi Linkedinissä »
